Tulevia tapahtumia

Linkit avautuvat uuteen ikkunaan.

Lue lisää: www.
tampereenmessut.fi »

Kaikki Tampereen Messujen messut järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Tutustu: www.tesc.fi

Liity TähtiKlubiin!

Tähtiklubin jäsenenä saat tietoa omista suosikkimessuistasi jo etukäteen. Jäsenyys ei maksa sinulle mitään!

Liity nyt »

Logistiikka-alalla tapahtuu suuria muutoksia

11.11.2011

Uusi materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessutapahtuma Logistiikka 2011 sai erittäin hyvän vastaanoton. Peräti 98 prosenttia kävijätutkimukseen vastanneista messuvieraista koki tapahtuman vastanneen odotuksia. Jatkoa seuraa vuonna 2013, jolloin Tampereella järjestetään seuraavat logistiikkamessut.

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry:n johtaja Heikki Ojanperä on tyytyväinen ensimmäisiin Logistiikka-messuihin. Myös messuvieraat eli logistiikan ja materiaalinkäsittelyn ammattilaiset kokivat lokakuisten Logistiikka 2011 -messujen vastanneen odotuksia.

– Tavoitteet ylitettiin, sillä näytteilleasettajia oli enemmän kuin oli tavoitteena. Monet toimialat kuten eri teollisuusklusterit ja kauppa kohtasivat Logistiikka 2011 -messuilla ja toimialojen välillä syntyi hyödyllistä kanssakäymistä. Yksi toimiala voi oppia siitä mitä muualla on tehty.

Logistiikan alalla on tapahtumassa nyt todella paljon muutoksia, joihin perehdyttiin useissa seminaareissa.

– Logistiikan toimintaympäristö muuttuu sekä taloudellisesti, poliittisesti että normitasolla. Meitä ammutaan nyt monelta suunnalta ja olemme aikamoisissa haasteissa, Heikki Ojanperä toteaa.

– Logistiikka 2011 -messut tarjosivat alan toimijoille hyvän tilaisuuden päivittää alan ajankohtaiset uutiset. Uskon, että tämä tapahtuma oli hyvä päänavaus näiden asioiden käsittelyyn.

Tampereen teknillisen yliopiston professori Jarkko Rantala puhui messujen avajaisseminaarissa globaalin logistiikan toimintaympäristön muutoksista. Niitä ovat esimerkiksi markkinoiden painopisteen siirtyminen yhä enemmän Aasiaan, kuljetuskustannusten kohoaminen ja kasvavat energiatehokkuusvaatimukset.

– Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että sääntelyn kiristyminen muun muassa EU:n päästötavoitteiden myötä tulee lisäämään Suomen logistisen järjestelmän kustannuksia todella paljon. Se tulee vaikuttamaan logistisiin ratkaisuihin, Jarkko Rantala sanoo.

– Yksi esimerkki tästä nähdään merikuljetuksissa, jossa laivakoot kasvavat ja nopeudet alenevat talous- ja ympäristösyistä.

Rantala toteaa, että kiristyvät päästömääräykset voidaan nähdä alalla myös mahdollisuutena. Niiden myötä kuljetusjärjestelmää kehitetään entistä tehokkaammaksi ja sitä kautta saadaan kustannussäästöjä.

Jarkko Rantalan mukaan kuljetusnopeudet ovat riittäviä, mutta tavaran siirtyminen ajoneuvosta tai laivasta eteenpäin on turhan hidasta. Tässä avuksi tulee alan uusin teknologia, jota messuilla esiteltiin. Rantala korostaa, että logistiikka-alalla tarvitaankin jatkuvasti uutta ajattelua kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

– Automaatioasteen lisääntyminen satamissa onkin jo nähtävissä. Mutta edelleen matkanopeudessa saavutettu etu hukataan kuljetusketjun erilaisissa rajapinnoissa kuten terminaaleissa, logistiikkakeskuksissa ja varastoissa. Terminaalikäsittelyjä on tehostettava.

Messukävijöitä kiinnosti esimerkiksi uusi RFID-tekniikka, joka nopeuttaa tavaroiden liikkumista varastoista kuluttajalle. Sitä voidaan hyödyntää logistiikkakeskusten lisäksi vaikkapa ruokakaupassa, jossa hyllyt osaavat uuden teknologian myötä itse ilmoittaa varastoon, jos jokin tuote on loppumassa.

– ”Ei ole” -myynti poistuu käytännössä kokonaan, kun hyllysaatavuus on RFID-tekniikan myötä yli 99 prosenttia.

– Varasto tai myymälä voidaan lisäksi inventoida minuuteissa päivien sijaan, RFID Lab Finlandin toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo lupaa.

Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntija Kyösti Orre kertoi Logistiikka 2011 -messujen seminaariyleisölle, että EU:ssa on menossa monia liikenteen ja logistiikan kannalta tärkeitä ja kustannusvaikutuksiltaan suuria asioita. Esimerkiksi rikkidirektiivi saattaa tuoda Suomen ulkomaankauppaan satojen miljoonien vuosittaiset kustannusnousut.

– EU:n liikennepolitiikan valkoinen kirja eli yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma tähtää 60 prosentin päästövähennykseen vuodesta 1990 vuoteen 2050. EK:n mielestä valkoisen kirjan ehdotukset eivät saa nostaa logistiikkakustannuksia eivätkä lisätä sijainnista johtuvaa haittaa. Tavoitteisiin ei tule pyrkiä pakottamalla yrityksiä muutokseen, Orre painottaa.

Elinkeinoelämän Keskusliittoa huolestuttavat myös EU:n suunnitelmat kuorma-autojen mittojen ja massojen harmonisoinnista keskieurooppalaisiin mittoihin. Tämä tarkoittaisi maantiekaluston lyhenemistä ja korkeuden mataloitumista.

– Tämä voi pahimmassa tapauksessa romuttaa kuljetus- ja energiatehokkuuden aiheuttaen arviolta yli 700 miljoonan euron vuosikustannukset, Kyösti Orre varoittaa.

Hän muistuttaa, että liikenteeseen tarvitaan nykyistä selvästi enemmän kuljettajia ja kuorma-autoja, jos yhteen autoon ei enää mahdu yhtä paljon tavaraa kuin ennen. Se tarkoittaa kustannusten lisäksi onnettomuusriskin kohoamista ja on vastoin Komission omia energiatehokkuusvaatimuksia.

Myös logistiikkakeskuksista puhuttiin paljon Logistiikka 2011 -messujen aikana. Jarkko Rantala kertoo, että logistiikkakeskuksia on erittäin paljon, kenties liikaakin, kehitteillä, rakenteilla ja toiminnassa.

– Hyvin toimiville logistiikkakeskuksille on kyllä selkeä tarve ja rooli tässä toimitusverkostossa, Rantala toteaa.
Logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto LIMOWA:n johtaja Jorma Härkösen mielestä ongelma on siinä, että Suomessa kunnilla on liian suuri rooli logistiikkakeskusten sijoituspaikasta päätettäessä.

Hänen mukaansa kuntapäättäjien ja kansainvälisesti toimivan logistiikkamaailman realismi ei kohtaa. Kuntien kaavoitustoimi katsoo vain omien rajojensa sisälle ja kunnat keskittyvät naapureidensa kanssa nokitteluun, vaikka useamman kunnan alueelle levittäytyvä logistiikka-alue voisi olla viisain ratkaisu.

Liikemiehet käyttävätkin tilanteen hyväkseen ja kilpailuttavat kunnat ”verille”, jolloin ne myyvät tai vuokraavat maata alihintaan vain siksi, että logistiikkakeskus ei menisi naapurikuntaan.

Lopputuloksena on hajanainen ja pirstaloitunut logistiikkakeskusten järjestelmä.

– Merkittäviin logistiikka-alueisiin liittyvän maankäytön päätökset tulisi siirtää kunnilta aluehallinnolle tai valtiolle esimerkiksi Tukholman maakäräjämallin mukaisesti, Jorma Härkönen ehdottaa.

Kuvat: Samuli Niva.

Jaa ystäviesi kanssa: