Tulevia tapahtumia

Linkit avautuvat uuteen ikkunaan.

Lue lisää: www.
tampereenmessut.fi »

Kaikki Tampereen Messujen messut järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Tutustu: www.tesc.fi

Liity TähtiKlubiin!

Tähtiklubin jäsenenä saat tietoa omista suosikkimessuistasi jo etukäteen. Jäsenyys ei maksa sinulle mitään!

Liity nyt »

Aki Ylänne on ratsastuksen näköalapaikalla

16.03.2011

Suomen Ratsastajainliitto ry:n urheilujohtaja Aki Ylänne sanoo ratsastuksen olevan nimenomaan välineurheilua, haavoittuvaista sellaista. Lopputulos kilparadoilla on ratsukon yhteistyön summa.

Hevosalan kilpaurheilussa ei ole kyse ainoastaan ratsastajan osaamisesta eikä vain hevosen taidoista, vaan kummankin taitojen loppusummasta. On siis selvää, että menestyksekäs ratsastusura vaatii lujaa päättäväisyyttä.

Myös tuki alan liitolta ja yhdistyksiltä on tervetullutta, ja siitä vastaa Suomen Ratsastajainliitto ry:n riveissä urheilujohtaja Aki Ylänne.

– Suomen Ratsastajainliiton rooli on tarjota ratsukoille muun muassa laadukasta valmennusta ja kilpailuja. Myös yhteistyö kansainvälisen liiton kanssa on tärkeää, sillä siten voidaan kehittää suomalaistenkin mahdollisuuksia kansainvälisillä kentillä ja radoilla, Ylänne sanoo.

Hän kertoo, että maajoukkueiden valmennusleireistä vastaa SRL ry, mutta omasta päivittäisvalmennuksesta ratsastajan on huolehdittava itse.

– Motivaatio tavoitteellisilla ratsastajilla on yleensä korkea, joten halua hyvään valmentautumiseen löytyy.

– Valmiin kansainvälisen huippukilparatsun hankkiminen on kallista. Realistinen keino menestyä on siis nuoren hevosen hankkiminen ja sen kouluttaminen itse, Ylänne tietää.

Voidaan puhua myös välineurheilusta, jossa ratsun edellytykset ja terveys ratkaisevat.

AKI YLÄNNE, Suomen Ratsastajainliitto ry:n urheilujohtaja

Kapasiteettia ja edellytyksiä

Aki Ylänteen mukaan ratsastuksessa on aivan omia erityispiirteitä moneen muuhun urheiluun verrattuna. Sitä voidaan kutsua myös välineurheiluksi.

– Niin sanotuissa avoimissa luokissa ikähaarukka on huomattavasti suurempi kuin monessa muussa urheilulajeissa. Ratsastuksen urakehityksestä ei välttämättä putoa, vaikka välillä käsillä ei olisikaan niin laadukasta hevosta. Muutaman vuoden tehokkaan valmentautumisen jälkeen on hyvinkin mahdollista olla taas kärkinimien joukossa, jos käytössä on riittävän hyvätasoinen ratsu, Ylänne kannustaa.

– Ratsastus on sikäli haavoittuvainen, että tulokset voivat olla enimmillään niin hyviä kuin hevosen maksimisuoritustaso. Voidaan puhua myös eräässä mielessä välineurheilusta, jossa ratsun edellytykset ja terveys ratkaisevat, kuinka pitkälle on mahdollista päästä kullakin hevosella.

– Aina ratsastaja ei puolestaan yllä ratsunsa tasolle. Tosiasiahan on, että hyvä ratsastaja saa hevosen kapasiteetista ulos lähes sata prosenttia, mutta toisella kyvyt riittävät vain 60 prosenttiin. Kaikilla on omat rajansa, ja hyvän valmennuksen kautta näitä rajoja koetetaan nostaa mahdollisimman korkealle, Ylänne miettii.

Kisakenttien perässä

Suomalaisia aluetasolla, kansallisesti sekä kansainvälisesti kisaavia ratsastajia on yhteensä noin 7000. Kansainvälisen kilpailulisenssin omaavia maamme edustajia on noin 200.

– Kansainvälinen menestyminen edellyttää ulkomailla harjoittelua. Ei pienestä ja sivussa olevasta Suomesta käsin voi osallistua aktiivisesti kansainvälisiin kilpailuihin, sillä jatkuva meren yli matkaaminen antaa toisille huomattavaa tasoitusta. Siksi on valmentauduttava siellä, missä kisakentätkin ovat, Ylänne selvittää.

– Yksilötasolla Suomi on saavuttanut menestystä. Arvokilpailumenestystä on tullut kaikissa olympialajeissa eli este-, koulu- ja kenttäratsastuksessa sekä muun muassa valjakkoajossa ja vammaisratsastuksessa. Olympia- ja paralympiapistesijojakin löytyy ja MM-mitaleita. Onnistumisia on tullut lähinnä yksilötasolla, mutta joukkuetasolla on vielä parannettavaa.

Hulppeat 50 000

Ratsastajia liiton jäseninä on Suomessa tällä hetkellä noin 50 000.

Lisäksi kyselytutkimusten mukaan järjestön ulkopuolella on noin 100 000 harrastajaa tai harrastuksen aloittamista suunnittelevaa.

Näistä kaikista muutama tuhat on siis mukana alan kilpaurheilussa, ja loput toimivat hevosten kanssa harrastemielessä.

– Ratsastus on todella hyvä liikuntamuoto. Siinä saa myös olla eläinten kanssa tekemisissä, nauttia luonnosta sekä oppia vastuuta.

– Loppujen lopuksi suurin osa ratsastajista on nimenomaan harrastajia. Mitä suurempi harrastajamäärä on, sitä todennäköisempää on löytää sieltä myös uusia kansainvälisestikin menestyviä kilpailijoita.

Hevoset 2011

Jo kolmannen kerran järjestettävät Hevoset-messut houkuttelevat jälleen hevosalan harrastajia, kilpailijoita, ammattilaisia ja aloittelijoita sekä perheitä Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 8.–10.4.2011.

Kaikelle kansalle tarkoitetun messutapahtuman ohjelmassa on luvassa muun muassa viihteellisiä ja opetuksellisia näytöksiä, seminaareja sekä näytteilleasettajien tarjoamat runsaat ostosapajat. Mukana ovat merkittävimmät alan toimijat, järjestöt ja yhdistykset.

Tunnelmia Hevoset 2010 -messuilta

Jaa ystäviesi kanssa: